RSS Feed

HavaintojaHyllytetty suru

1. kesäkuuta, 2008

Joku edistyneempi ajattelija on kirjoittanut surusta, jonka voi ikään kuin hyllyttää toveittain. Muistaakseni kyseessä oli Martti Lindqvist upeassa kirjassaan ”Surun tie”, vaikka en tähän hätään moista kohtaa sieltä löytänytkään (saa korjata, jos olen väärässä).

Ajatuksen ydin siinä, että kun ihminen ”edistyy” surussaan, pystyn surun toisinaan siirtämään tietoisesti syrjään. Ja kenties jopa pitämään siellä, palaamaan siihen itse kontrolloimaan tavalla.

Täyspäiväisesti työelämään palattuani huomaan omankin suruni olevan nykyisin lokeroitavaa laatua. Toisin kuin vaikkapa viime kesänä työpaikalla koomaillessani, pystyn nyt keskittymään kutakuinkin kokonaiseen työpäivään ja sen vaatimuksiin huolella. Voin jopa hetkittäin pitää itseäni jokseenkin tehokkaana.

Suruni on kuitenkin hieman kehnosti hyllyllä pysyvää laatua. Tai hylly on ainakin kuin rikkinäinen tavaralokero lentokoneen matkustamossa – ensimmäisen ilmakuopan tullen sataa rojua niskaan.

Vaikka töissä pystyisi melko hyvin imitoimaan normaalia ihmistä, kotiin tullessa suru kaivautuu koloistaan. Kun pysähtyy, rauhoittuu ja väsähtää, mieli mustuu varsin helposti. Suru ei poissa pysyessään ole toimeton, vaan kasautuu kulman takana vaaniessaan.

Lindqvist kirjoittaa em. teoksessaan, että ”kaipaus tulee sinne, missä sille on tilaa ja aikaa”. Ja niinhän se on, työmaalla mieli käy välillä melkein ylikierroksilla näin alkuun. Päivän kuormituksen tasaantuessa henkinen suojauskin höltyy, eikä ikävää pysty pitämään loitolla. Ja murheen lajityypeistä rintakehää puristava ikävä sitä pahinta laatua.

Eikä surun toisaalta tarvitsekaan pysyä pois, en moista odota. Jotenkin tällainen intervallisureminen tuntuu jopa sopivan minulle. Tasainen kurjuus turruttaa pitkän päälle. Vähän valoisammissa sfääreissä käyminen taas auttaa pääsemään suruunkin syvemmin kiinni. En osaa selittää miten, tai miksi se tuntuu tärkeältä, mutta kai se liittyy jollain tapaa ääripää-luonteeseen.


Ei kommentin kommenttia »

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Twitterin laulamaa
    • Armollisesti muistin vasta just nyt Helsingin nyrkkeilyillan. Pääottelu sopivasti alkamassa. Tatli vie - pisteille mennään.
    • Säätiedotus -rintamalle: Nyt näyttää siltä, että ei ole ainoa suomalainen lauantain Ladies Fight N… https://t.co/l5IhO4Evcl
  • Arkisto
  • Aiheet