RSS Feed

KiekkoRoolinsa vanki, lajinsa ytimessä

30. tammikuuta, 2012

Kunnioitus on yliarvostettua, osa 3.

Kuka on kuluvan SM-liigakauden merkittävin pelaaja?

Helppoa, hän on tietysti Jarkko Ruutu. Tuhansien juttujen ja yhden aiheen mies. Hänen on joskus epäilty olevan roolinsa vanki – mutta kukapa meistä ei olisi, ei kai siitä voi yhtä miestä syyllistää. Tai tietysti voi.

Ruutu on pelkästään viimeisen puolen vuoden aikana tonttuillut niin paljon, että hänen temppunsa ovat alkaneet elää omaa elämäänsä – häntä syytetään kaikesta mahdollisesta silloinkin, kun ei ole aihetta. Kun Ruutu on kyykännyt kerran väärässä paikassa, jokainen Jarkon mahalasku on jollain tapaa uutinen.

Ruudusta on tehty niin paljon juttuja samoin kysymyksin, että naamakkain (niitä samoja kysellessä) hän näyttää kyllästyneemmältä kuin keskimääräinen NHL-lausuntoautomaatti. Huomiota on irronnut sen verran, että Jakken mielestä jopa Twitter kävi ikäväksi leikkikaluksi. Siksi hän on merkittävä, erään kultaleijonan ohella toinen peliä suuremmaksi kasvanut ilmiö tasapaksun runkosarjapakerruksen tiimellyksessä.

Sen lisäksi epäilen, että kaikkien haukkujen jälkeen Ruutu on kevään tullen – sen kultaleijonan tavoin – kullanarvoinen pelaaja. Mutta se tuskin tuntuu kovin kiinnostavalta siinä vaiheessa.

Jarkko Ruutua on helppoa olla arvostamatta, ilmeisistä syistä. Mutta on ainakin yksi syy, miksi häntä pitäisi kunnioittaa. Ruutu on yhdessä asiassa poikkeuksellisen rehellinen suomalaisurheilija, joka sanoo sen, jota kukaan hänen kollegoistaan ei viime vuosina ole kehdannut ääneen todeta. Kun kaikki show riisutaan pois, hän on jääkiekon höntsäämisen ytimessä.

Tuoreessa Image-lehdessä (sen tunnistaa siitä, että kansikuvapoika Ruutu pälyilee vähän pelottavasti lehtihyllystä) narrien narri naulaa melko tyhjentävästi sen, mistä pelaamisessa on kyse: ”Jos haluaa voittaa, kaikki on sallittua”.

”Herrasmiespeli kuuluu firmaliigoihin ja harrastelijatasolle, ei huipulle. Pyrin etsimään hetkiä, jolloin voi toimia vasten sääntöjä ilman että saa rangaistusta… Kysymys onko joku ’kova jätkä’ vai ’rotta’ ei ole oleellinen, sillä pelin jälkeen on vain voittajia ja häviäjiä.”
Jarkko Ruutu – Suruaika, Image 01/2012

Virkistävää kun joku sanoo tuonkin suoraan, vai mitä? Koodiston noudattamiselle ja kunnioitukselle ei vieläkään ole omaa saraketta pistetaulukossa. Ruutu tietää, miten homma toimii ja lienee tunnustanut itselleenkin ne realiteetit, jotka ovat tehneet hänestä omalla sarallaan menestyneen urheilijan.

Juttu kannattaa lukea muutenkin. Ennen kaikkea siksi, että se on HIFK-fanin (kulttuuritoimittajan ei tarvitse näytellä puolueetonta) tilitys siitä, miltä nyt tuntuu. Erinomainen Samuli Knuuti joutuu pohjimmiltaan tunnustamaan lukijalle, että narripaitaan loikattuaankin Ruutu on melko täydellinen juuri omana itsenään.

Ja Knuutin määritelmä jääkiekosta on vähintäänkin lukemisen arvoinen. Se on karheudessaan paljon hienompi elämän metafora kuin yksikään runoilijan laatima lausahdus jalkapallosta.


6 kommenttia »

  1. BD kirjoitti:

    ”If you’re not cheating, you’re not trying” – Vladimir Konstantinov (tosin tuskin hän tuota itse keksi)

    ”Winning isn’t everything, it’s the only thing” – Vince Lombardi (tosin tuskin hän tuota itse keksi)

    ”Havuja, perkele!” – Marjo Matikainen (suomalaisen urheilun kaikkien aikojen kommentti)

    Lopetetaan jo se selittely, että ”oltiin parempia” vaikka tuli turpaan. Ette ollut. Siellä on säännöt paremmuuden mittaamiseen. Olitte huonompia.

  2. C-Boogey kirjoitti:

    ”Ruutu on keväällä kullanarvoinen pelaaja”
    Milloin viimeksi? Lähinnä hänellä menee play offeissa se tekeminen jatkuvasti niin yli, ettei voida enää puhua joukkueelleen hyödyllisestä pelaajasta.

  3. Fair-y play kirjoitti:

    Mätäpaiseita huippu-urheilussa on ollut antiikin ajoista lähtien, mutta eivät narsistiset pellet ole koskaan olleet ihailun arvoisia – päinvastoin. Pelkkä ajatus siitä, että sääntöjä voi rikkoa, jos ei jää kiinni, johtaa ojasta allikkoon. Samalla perusteellahan esimerkiksi dopingia voi vapaasti käyttää, kunhan ei jää kiinni. Tai kaupasta voi varastaa karamelia, kunhan ei jää kiinni. Tällainen ajattelu on lapsellista ja kertoo esittäjästään kaiken. Tällainen ajattelumalli on urheilun syöpä, joka levitessään tappaa kaiken ihannoimisen arvoisen urheilusta. Jokereille on Jarkko Ruudusta enemmän haittaa kuin hyötyä, jos ”pikkujokerit” alkavat pelaamaan samoilla opeilla – mutta siitähän JR varmaan vähät välittää :)

    • Ovelaa peliä kirjoitti:

      Fair-y play on keijujen laji eli sitä puulaaki urheilua parhaimmillaan. Paljon on ikimuistoisia, naurua ja vihaa herättäviä sääntöjen vastaisia suorituksia nähty urheilun maailmassa. Esimerkkejä on lukuisia, mutta mainittakoon vaikka yksi positiivinen muisto eli Maradonan käsi, joka lienee toiminut jalkapallon syöpänä ainoastaan Englantilaisten mielissä.

      Ruutu herättää näköjään sekavassa doping kirjoituksessasi sen verran negatiivisia tuntemuksia, että siitä voisi päätellä Jarkon tuhoavan sekä urheilun että pääkaupunkiseudun nuorison. Voisi kuitenkin ajatella, että Jarkko on ihminen, joka on erinomainen ja nopeaälyinen jääkiekkoilija. Toisin sanoen: omalla tavallaan ovela.

  4. kloro kirjoitti:

    Jarkko käyttää niitä avuja joita hähellä on. Olemalla kusipää ja tekemällä tyhmyyksiä. Tuomareiden tehtävä on hoitaa rangaistus rikkeelle.Jos Ruutu omaisi Crosbyn taidot niin tekisi hieman eri juttuja pelejä voittaakseen. Pelaisi jossain muualla kuin JOKEreissa. Totta helvetissä tehdään kaikkensa voittaakseen.

  5. Kari kirjoitti:

    Lukematta Imagen juttua täytyy sanoa, että Jarkko Ruutu ansaitsee enemmän kiitosta, kuin negatiivistä arvostelua kyseisestä artikkelista. Ensimmäinen urheilija pitkään aikaan, joka ilmoittaa että tekee kaikkensa voittaakseen.

    Kuinkahan monta kertaa tulemme keväällä näkemään, kun pelaaja viedään paareilla ulos kentältä ja seuraavaan peliin puetaan? Kuinkahan monta kertaa näemme 4 kentän puukäsien ottavan viimeisen vaihdon ja nahinan, jossa haetaan asetelmia? Tekeekö joku paitsiosta maaliin?

    Älkää ampuko viestintuojaa tässä kohtaa. Varmasti herra Ruutu olisi voinut jättää joitakin asioita tekemättä.

    Muistaakseni Salt Lake Cityn olympia jäillä T.Selänne hyppäsi ”taklauksen” Prongeriin selkään sillä seurauksella, että Prongerin naama auki. Suomessa kyseessä oli sankariteko, kun tähti panee kaiken likoon. Jos Ruutu olisi tämän tehnyt ja ottanut jäähyn, niin hirttotuomio olisi tullut. Muistan erään maajoukkue kapteenin sanoneen Urheiluruudussa 2000-luvulla Jokereiden kauden loputtua, että lähtee Sveitsiin kehittymään–> Aivan hyväksyttävä syy. Odotas vaan, jos sama sankari olisi ilmoittanut lähtevänsä verovapaan auton ja isomman palkkapussin perään.

    Kaiken tämän ulkopuolella on tärkeää miettiä mikä kuuluu urheiluun ja mikä ei. Kaksinaismoralismi ei, joka Suomessa on erittäin vahvaa jokaisella elämän alueella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Twitterin laulamaa
  • Arkisto
  • Aiheet