RSS Feed

KirjoittaminenVision synty

8. huhtikuuta, 2012

Mitä on parasta tehdä silloin, kun käy niin, että paperiksi taottu unelma hajoaa käsiin? Silloin pitää tietysti maalata mielenmaisemaan uusi visio.

Jo edellisen projektin ytimessä yhtenä nyanssina oli ajatus siitä, että urbaanin 2010-luvun suomalaisen urheilumedian kannattaa kiinnittää huomiota vauhdilla kasvaviin ja painoarvoaan lisääviin kamppailulajeihin. Etenkin siihen yhteen, josta olen muutenkin vaahdonnut.

Aatoksen pohjana ei ollut ainoastaan oma kiinnostus päähänlyönti-tyyppiseen urheiluviihteeseen, vaan orastava hahmotus urheilukulttuurin osa-alueesta, jota yksikään yleisempi sporttimediamme ei ole ottanut kunnolla haltuun. Valloittamaton territorio on useimmiten aluetta, jolla on helppo erottautua, profiloitua onnistuneesti.

Järin suurta visionääristä oivallusta ei tarvittu. Ammattilaisnyrkkeily on jo osoittanut, miten suomalainen urheilukansa mieltyy mihin tahansa menestykseltä haiskahtavaan. Esimerkit muilta mailta taas kertoivat selvästi, millaista suosiota vapaaottelukin voi saavuttaa.

Vakaumus vain vankistui syksyn ja talven mittaan, kun tuli poimittua lähes luvattoman helposti muutama pienehkö skuuppi tai uutisvoitto tältä saralta – asioista, joista isommat mediat eivät osanneet tai viitsineet nähdä. Siinä sivussa tulin toistuvasti samaan johtopäätökseen: Suomi kaipaisi kunnollisen MMA-median, ja sellaisen luojalle olisi helposti paalutettavaa tonttia tarjolla.

Mitään ei lopulta tarvinnut keksiä itse. Sen kuin katsoi mallia Ruotsista, länsinaapurissa on jo parikin mukavasti pärjäävää alan verkkomediaa. Miksei siis Suomessakin, kun analyytikon kyky nähdä paljasti vääjäämättömästi tuloillaan olevan lajin läpimurron.

Näin ne isot ajatukset syntyvät, pakottamatta ja omia aikojaan. Joskus niistä kasvaa visio – jonka tunnistaa siitä, ettei siitä pääse eroon. Tässä tapauksessa visio uudesta yritelmästä oli kasassa jo hyvissä ajoin siinä vaiheessa, kun edellinen kuningasajatus alkoi paljastua tragi-koomiseksi harrastelijateatteriksi.

Usein visio on vain visio, yksi tärkeä miete muiden joukossa: ”tuokin pitäisi jonkun hoitaa kuntoon”. Mutta toisinaan iso ajatus kaivertaa oman kolon takaraivoon, muuttuu vaivihkaa henkilökohtaiseksi. Nyt kävi niin. Yleisluontoisen pohdinnan tilalle tuli ajatus ”tuon haluaisin itse hoitaa kuntoon”.

Piti siis kirjata visio konseptiksi, piti miettiä, kenelle siitä kehtaisi kertoa. Piti uskaltaa kaivautua kolostaan uhmaamaan epäonnistumisen pelkoa ja omia ennakkoluuloja. Ja hyvähän siitä tuli.

En tiedä, kasvaako visiosta koskaan taivaanrantaan maalatun kokoista menestystarinaa, mutta jo muutaman palaverin ja viikon yrittämisen jälkeen näyttää paremmalta kuin edellisessä proggiksessa (jälkikäteen arvioituna) ikinä. Nyt ei toki lähdetty nollapisteestä haaveen varassa opettelemaan: FightSport on menestyvä aikakauslehti ja brändi, nyt pakettiin kuuluu myös täysin uusittu verkkomedia.

Pinnan alla on paljon muutakin kuin yksinäinen visio. Tärkeimpinä asioina omani veroista intohimoa, tahtoa runnoa tyrmäysvoitto, ja mikä tärkeintä, paljon pientä haavaettavani suurempi visio toisenlaisesta mediahaltuunotosta.

Olkaa hyvä ja katsastakaa, peukuttakaa, kommentoikaa: www.fightsport.fi
Kurkatkaa saman tien visertäjien maailmaan: @FightSportMMA

Eihän sitä taas tiedä, tuleeko komea paraati vai kaunis raato, mutta at least we fakin try.

Jokseenkin osuvasti törmäsin kirjoittamaan ryhtyessäni törmäsin kamppailulajivalmennuksen saralla lähes guruksi nousseen Martin Rooneyn viserrykseen:

”Rooney Rule: Have the courage to take a chance. Know that most dreams never happen because most dreams are never attempted.”


3 kommenttia »

  1. Mikko Marttinen kirjoitti:

    Onnea ja menestystä! Markkinarako todella on olemassa.

    P.S. Puhuttehan ammattinyrkkeilystä, ei ammattilaisnyrkkeilystä.

    • Karhuherra kirjoitti:

      Kiitoksia. Mutta miksi ammattinyrkkeily? Ensimmäistä kertaa kuulen, että tällä erottelulla on merkitystä.

  2. Herra Byrokraatti kirjoitti:

    Tsemppiä, bodia ja sporttista! Ajatus on hyvä, tuolla menolla sinusta muodostuu lajin analyytikkoguru parissa vuodessa. Laji keskikuokkaistuu (lue: valtavirtaistuu) vauhdilla, joten oman siivun ottaminen kakusta on vähintään suotavaa. Rooneyn sääntö on osuva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Twitterin laulamaa
  • Arkisto
  • Aiheet